Miksi työyhteisöjen kehittäminen tai toivottu muutos ei etene?

Miksi työyhteisöjen kehittäminen ei etene, vaikka kaikki tietää mitä pitäisi tehdä? Monessa työyhteisössä tiedetään hyvin, mitä pitäisi kehittää. Asiat ovat olleet pitkään esillä palavereissa. Ne löytyvät toimintasuunnitelmista, kehittämissuunnitelmista ja muistioista. Niiden ympärille on voitu järjestää kyselyitä, työpajoja, kehittämispäiviä tai valmennuksia. Silti arki ei muutu. Tai muutos näkyy hetken ja hiipuu sen jälkeen takaisin vanhoihin toimintatapoihin. […]

Juoruilu työpaikalla kertoo usein jostakin muustakin kuin ihmisistä

Juoruilu ja selän takana puhuminen työpaikalla Juoruilu työpaikalla herättää voimakkaita tunteita, eikä syyttä. Se voi satuttaa, jakaa työyhteisöä ja jättää pitkäkestoisia jälkiä ihmisiin. Silti juoruilun tarkastelu pelkästään yksilöiden virheenä johtaa helposti harhaan. Työyhteisöissä juoruilu on usein oire jostakin suuremmasta. Se voi kertoa epäselvistä rooleista, ratkaisemattomista ristiriidoista, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista, epäluottamuksesta tai siitä, ettei asioita uskalleta käsitellä

Vaikuttamisen kehät työelämässä

Vaikuttamisen kehät työelämässä – mihin käytät rajallisen energiasi? Työelämän kuormitus ei synny pelkästään työn määrästä. Usein se syntyy kokemuksesta, että yritän vaikuttaa asioihin, joihin minulla ei ole todellista vaikutusvaltaa. Tämä ristiriita on yksi keskeinen uupumusta ylläpitävä tekijä. Tämä blogi on jatkoa aiempaan kirjoitukseeni ratkaisu- ja uupumiskeskeisen puheen tasapainosta työyhteisössä. Vaikuttamisen kehät on työnohjauksessa usein käyttämäni

Älä jää yksin: esihenkilö ristiriitojen keskellä

Ristiriidat esihenkilötyössä Työpaikan ristiriidat päätyvät aina esihenkilön pöydälle, vaikka hänellä ei olisi niiden syntymiseen osaa eikä arpaa. Työntekijöiden erilaiset näkemykset, kokemukset ja odotukset törmäävät arjessa, ja esihenkilöltä odotetaan tilanteen ratkaisemista. Esihenkilöllä on ristiriitatilanteissa monia rooleja: työnantajan edustaja, tiimin johtaja, päätöksentekijä, dialogin synnyttäjä, turvallisen tilan luoja muiden muassa. Esihenkilö on siis keskellä kaikkea ja monien toiveiden

Esihenkilöiden ja johdon työnohjaus

Johdon työnohjaus kannattaa Johtamistyössä harvoin puuttuu tieto. Useammin puuttuu aika pysähtyä ajattelemaan. Johtaja tekee jatkuvasti päätöksiä, joilla on vaikutuksia ihmisiin, työyhteisöihin ja joskus koko organisaation tulevaisuuteen. Samanaikaisesti pitäisi huolehtia tuloksista, johtaa muutoksia, ratkaista ristiriitoja ja tukea henkilöstön hyvinvointia. Moni johtaja tunnistaa tilanteen, jossa kalenteri täyttyy kokouksista, sähköposteista ja kiireellisistä asioista. Tilaa oman ajattelun kirkastamiselle jää

Työnohjauksen menetelmät

Työnohjauksen menetelmät- mitä työnohjauksessa tehdään? Käytän työnohjauksissani usein ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä vapaan dialogin ja reflektoinnin lisäksi tukemaan työnohjausprosessia. Käyttämäni työnohjauksen menetelmät ovat tulevaisuuteen suuntaavia ja asiakkaideni toimijuutta ja keskinäistä dialogia lisääviä.  Menetelmien käyttö riippuu aina ohjattavan tai ryhmän tarpeista, mutta mielestäni ne tarjoavat arvokkaita työkaluja syvälliseen ja monipuoliseen työskentelyyn. 1. Six thinking hatsRoolien ja

Työyhteisösovittelu, työyhteisödialogi vai vuorovaikutuksen kehittäminen?

Työyhteisösovittelu, työyhteisödialogi vai vuorovaikutuksen kehittäminen? Työyhteisösovittelulla on turhaan negatiivinen kaiku puheissamme. Moni tuntuu ajattelevan, että työyhteisösovittelu kertoo epäonnistumisesta. Joko johtajana, organisaationa tai tiimiläisenä. Totta on, että vaikeisiin tilanteisiin puuttuminen on vaikeaa. Ongelmat voivat olla sellaisia, että niistä on vaikea saada kiinni. Jotenkin näkymättömiä, hahmottomia. Niistä kuulee puheissa, mutta niitä ei oikein näe arjessa.. Kuitenkin tiimillä

Ulkoinen projektipäällikkö varmistaa onnistumisen

Ulkoinen projektipäällikkö tuo suunnan projektiin, joka ei etene. Yrityksissä käynnistetään jatkuvasti uusia projekteja: järjestelmäuudistuksia, kehityshankkeita ja liiketoiminnan muutoksia. Silti moni projekti alkaa jossain vaiheessa hidastua. Aikataulu venyy, vastuut hämärtyvät, päätöksiä siirtyy ja osapuolet alkavat katsoa tilannetta eri suunnista. Projektinhallinta ei ole vain aikataulujen seuraamista tai projektihallintamallien tuntemusta ja soveltamista. Se on kokonaisuus, jossa yhdistyvät tavoitteiden

Työnohjaus toimii, koska se pakottaa pysähtymään

Työnohjaus toimii, koska se pakottaa pysähtymään. Nykyisessä työelämässä vauhti on kova, roolit monimutkaisia ja odotukset korkealla. Silti yksi tärkeä asia jää tekemättä: pysähtyminen. Pysähtyminen tapahtuu usein vasta ulkoisesta pakosta: kun patterit loppuu, keho tekee stopin, konflikti lamauttaa yhteistyön. Ei siis mitään pientä pysähtymistä vaan tiiliseinään törmäämistä niin, että matka ei heti jatkukaan. Työnohjaaja auttaa pysähtymään

Mitä on ratkaisukeskeinen työnohjaus?

Mitä ratkaisukeskeinen työnohjaus on? Työelämässä huomio ja keskustelu keskittyy helposti ongelmiin. Mikä ei toimi, mikä kuormittaa ja mikä pitäisi korjata. Ongelmien tunnistaminen on tärkeää, mutta joskus niiden ympärille jäädään kiertämään kehää ilman, että päästään eteenpäin. Ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa haasteita ja ongelmia tarkastellaan tavalla, joka auttaa löytämään vaihtoehtoja ja vahvistamaan toimivia käytäntöjä. Ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa kiinnostus kohdistuu myös