Vaikuttamisen kehät työelämässä – mihin käytät rajallisen energiasi? Työelämän kuormitus ei synny pelkästään työn määrästä. Usein se syntyy kokemuksesta, että yritän vaikuttaa asioihin, joihin minulla ei ole todellista vaikutusvaltaa. Tämä ristiriita on yksi keskeinen uupumusta ylläpitävä tekijä. Tämä blogi on jatkoa aiempaan kirjoitukseeni ratkaisu- ja uupumiskeskeisen puheen tasapainosta työyhteisössä. Vaikuttamisen kehät on työnohjauksessa usein käyttämäni […]
Ristiriidat esihenkilötyössä Työpaikan ristiriidat päätyvät aina esihenkilön pöydälle, vaikka hänellä ei olisi niiden syntymiseen osaa eikä arpaa. Työntekijöiden erilaiset näkemykset, kokemukset ja odotukset törmäävät arjessa, ja esihenkilöltä odotetaan tilanteen ratkaisemista. Esihenkilöllä on ristiriitatilanteissa monia rooleja: työnantajan edustaja, tiimin johtaja, päätöksentekijä, dialogin synnyttäjä, turvallisen tilan luoja muiden muassa. Esihenkilö on siis keskellä kaikkea ja monien toiveiden
Johdon työnohjaus kannattaa Johtamistyössä harvoin puuttuu tieto. Useammin puuttuu aika pysähtyä ajattelemaan. Johtaja tekee jatkuvasti päätöksiä, joilla on vaikutuksia ihmisiin, työyhteisöihin ja joskus koko organisaation tulevaisuuteen. Samanaikaisesti pitäisi huolehtia tuloksista, johtaa muutoksia, ratkaista ristiriitoja ja tukea henkilöstön hyvinvointia. Moni johtaja tunnistaa tilanteen, jossa kalenteri täyttyy kokouksista, sähköposteista ja kiireellisistä asioista. Tilaa oman ajattelun kirkastamiselle jää
Työnohjauksen menetelmät- mitä työnohjauksessa tehdään? Käytän työnohjauksissani usein ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä vapaan dialogin ja reflektoinnin lisäksi tukemaan työnohjausprosessia. Käyttämäni työnohjauksen menetelmät ovat tulevaisuuteen suuntaavia ja asiakkaideni toimijuutta ja keskinäistä dialogia lisääviä. Menetelmien käyttö riippuu aina ohjattavan tai ryhmän tarpeista, mutta mielestäni ne tarjoavat arvokkaita työkaluja syvälliseen ja monipuoliseen työskentelyyn. 1. Six thinking hatsRoolien ja
Työyhteisösovittelu, työyhteisödialogi vai vuorovaikutuksen kehittäminen? Työyhteisösovittelulla on turhaan negatiivinen kaiku puheissamme. Moni tuntuu ajattelevan, että työyhteisösovittelu kertoo epäonnistumisesta. Joko johtajana, organisaationa tai tiimiläisenä. Totta on, että vaikeisiin tilanteisiin puuttuminen on vaikeaa. Ongelmat voivat olla sellaisia, että niistä on vaikea saada kiinni. Jotenkin näkymättömiä, hahmottomia. Niistä kuulee puheissa, mutta niitä ei oikein näe arjessa.. Kuitenkin tiimillä
Ulkoinen projektipäällikkö varmistaa onnistumisen Yrityksissä käynnistetään jatkuvasti uusia projekteja: järjestelmäuudistuksia, kehityshankkeita ja liiketoiminnan muutoksia. Silti liian moni projekti venyy, ylittää budjettinsa tai jää tavoitteistaan. Keskeinen syy tähän on puutteellinen projektinhallinta. Projektinhallinta ei ole vain aikataulujen seuraamista tai projektihallintamallien tuntemusta ja soveltamista. Se on kokonaisuus, jossa yhdistyvät tavoitteiden määrittely, resurssien hallinta, viestintä ja riskien ennakointi sekä
Työnohjaus toimii, koska se pakottaa pysähtymään. Nykyisessä työelämässä vauhti on kova, roolit monimutkaisia ja odotukset korkealla. Silti yksi tärkeä asia jää tekemättä: pysähtyminen. Pysähtyminen tapahtuu usein vasta ulkoisesta pakosta: kun patterit loppuu, keho tekee stopin, konflikti lamauttaa yhteistyön. Ei siis mitään pientä pysähtymistä vaan tiiliseinään törmäämistä niin, että matka ei heti jatkukaan. Työnohjaaja auttaa pysähtymään
Mitä ratkaisukeskeinen työnohjaus on? Työelämässä huomio ja keskustelu keskittyy helposti ongelmiin. Mikä ei toimi, mikä kuormittaa ja mikä pitäisi korjata. Ongelmien tunnistaminen on tärkeää, mutta joskus niiden ympärille jäädään kiertämään kehää ilman, että päästään eteenpäin. Ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa haasteita ja ongelmia tarkastellaan tavalla, joka auttaa löytämään vaihtoehtoja ja vahvistamaan toimivia käytäntöjä. Ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa kiinnostus kohdistuu myös
Johdon työnohjaus tukee päätöksentekoa Mitä on johdon työnohjaus? Työnohjaus on työskentelymuotona tuttu sosiaali-, terveydenhuolto- ja kasvatusalalla. Muualla työnohjaus tuntuu herättävän paljon kysymyksiä ja mielikuvia. Lyhyesti sanottuna työnohjaus on ohjattu ja tavoitteellinen keskusteluprosessi, jossa tarkastellaan omaa työtä, ajattelua ja vuorovaikutusta. Työnohjaus auttaa ymmärtämään työtä paremmin, selkeyttämään toimintaa ja löytämään ratkaisuja arjen haasteisiin. Se ei ole koulutusta
Uupumispuhe työlämässä ratkaisupuheeksi – 5 konkreettista keinoa työelämässä Uupumuksesta puhuminen on tärkeää. Se tekee kuormituksen näkyväksi ja rikkoo vaikenemisen kulttuuria. Silti työnohjauksissa ja esihenkilötyössä törmään usein samaan ilmiöön: uupumispuhe työelämässä jää helposti päälle. Samat kuormittavat asiat toistuvat keskusteluissa, mutta mikään ei tunnu muuttuvan.Tällöin huolipuhe ei enää kevennä – vaan alkaa lisätä kuormitusta. Hyvä uutinen: puhetta