Älä jää yksin: esihenkilö ristiriitojen keskellä

Ristiriidat esihenkilötyössä Työpaikan ristiriidat päätyvät aina esihenkilön pöydälle, vaikka hänellä ei olisi niiden syntymiseen osaa eikä arpaa. Työntekijöiden erilaiset näkemykset, kokemukset ja odotukset törmäävät arjessa, ja esihenkilöltä odotetaan tilanteen ratkaisemista. Esihenkilöllä on ristiriitatilanteissa monia rooleja: työnantajan edustaja, tiimin johtaja, päätöksentekijä, dialogin synnyttäjä, turvallisen tilan luoja muiden muassa. Esihenkilö on siis keskellä kaikkea ja monien toiveiden […]

Näin muutat uupumuspuheen ratkaisupuheeksi – 5 konkreettista keinoa työelämässä

Uupumispuhe työlämässä ratkaisupuheeksi – 5 konkreettista keinoa työelämässä Uupumuksesta puhuminen on tärkeää. Se tekee kuormituksen näkyväksi ja rikkoo vaikenemisen kulttuuria. Silti työnohjauksissa ja esihenkilötyössä törmään usein samaan ilmiöön: uupumispuhe työelämässä jää helposti päälle. Samat kuormittavat asiat toistuvat keskusteluissa, mutta mikään ei tunnu muuttuvan.Tällöin huolipuhe ei enää kevennä – vaan alkaa lisätä kuormitusta. Hyvä uutinen: puhetta

Projektinhallinta yrityksissä: Miten varmistat projektien onnistumisen?

Laadukas projektinhallinta yrityksissä on kasvun ja onnistumisen perusta Projektihallinta yrityksissä on kriittinen menestystekijä 2020-luvun vauhdikkaissa toimintaympäristöissä. Yrityksissä tehdään jatkuvasti projekteja: kehityshankkeita, asiakasprojekteja, järjestelmäuudistuksia ja strategisia muutoksia eikä loppua projektimaiselle työskentelylle näy. Silti moni projekti venyy aikataulusta, ylittää budjetin tai jää tavoitteistaan. Projekteissa sattuu ja tapahtuu, mutta hyvä projektinhallinta ennakoi esteet ja varmistaa valmistumisen. Hyvä projektinhallinta

Lähijohtaja ristipaineessa – milloin työnohjaus on tarpeen?

Esihenkilön työnohjaus: Onko arki jatkuvaa tasapainoilua? Lähijohtaja elää arjessa, jossa odotukset tulevat monesta eri suunnasta. Ylhäältä odotetaan tuloksia, muutoksen läpivientiä ja raportointia. Alhaalta tukea, tasapuolisuutta ja läsnäoloa. Ulkoisilta ja sisäisiltä yhteistyökumppaneiltakin tulee useita saman aikaisia vaatimuksia. Kaikkien vaatimusten keskellä pitäisi huolehtia sujuvasta arjesta, aikatauluista, resursseista ja henkilöstökysymyksistä. Harva lähijohtaja kokee, että työssä olisi tilaa pysähtyä.

Mitä työyhteisösovittelu maksaa ja mistä hinta muodostuu?

Miksi työyhteisösovittelu maksaa? Jos netistä etsii työyhteisösovittelun hintoja, löytää usein karkeita hinta-arvioita ja alkaen hintoja eri kokoisille ryhmille. Kyse ei ole sovittelijoiden haluttomuudesta ilmoittaa selkeitä hintoja, vaan vaikeudesta hinnoitella prosessi etukäteen tietämättä tarkemmin prosessin edellyttämää työmäärää. Tyypillisesti kyse on kuitenkin usean tuhannen euron kokonaisuudesta. Työmäärään ja siten hintaan vaikuttaa osallistujien määrä, ristiriidan laajuus ja kesto,

Työyhteisösovittelu vai työnohjaus?

Työyhteisösovittelu vai työnohjaus? Mikä on työyhteisösovittelun ja työnohjauksen ero? Työyhteisösovittelu keskittyy konkreettisen ristiriidan käsittelyyn ja ratkaisemiseen, kun taas työnohjaus tukee ajattelua, ammatillista kasvua ja työn reflektointia. Sovittelu on usein tarpeen silloin, kun luottamus on jo heikentynyt. Molemmat ovat ulkopuolisen asiantuntijan tukimuotoja ja molemmat tähtäävät parempaan työarkeen. Työnohjauksen ja sovittelun sekoittaminen saattaa johtaa siihen, että valitaan

Milloin työyhteisösovittelu kannattaa ja milloin ei?

Milloin työyhteisösovittelu kannattaa? Työyhteisösovittelu kannattaa silloin, kun ristiriita vaikuttaa työn sujuvuuteen, ilmapiiriin tai yhteistyöhön eikä ratkea tavanomaisilla keskusteluilla. Sovittelu auttaa erityisesti tilanteissa, joissa osapuolet kokevat tulleensa väärinymmärretyiksi tai ohitetuiksi. Työyhteisösovittelu ei ole ensisijainen ratkaisu, jos kyse on vakavasta työsuojelurikkomuksesta, häirinnästä tai tilanteesta, jossa osapuolet eivät ole valmiita osallistumaan prosessiin. Tällöin tarvitaan ensin muita työnantajan toimenpiteitä.

Uupumuspuhe työelämässä: miten huolipuhe lisää kuormitusta ja miten toimijuus palautuu?

Milloin uupumuspuhe työelämässä alkaa ylläpitämään kuormitusta? Uupumuspuhe työelämässä on yleistä. Voisi jopa sanoa, että uupumuspuhetta on julkisuudessa ja työpaikoilla enenevässä määrin. Digitalisaatio ja rytmin hektisyys on vähentänyt monella hallinnan tunnetta ja lisännyt kuormituksen tunnetta. Puhe uupumuksesta ja kuormituksesta on todella tärkeää. Ilmiön tunnistaminen ja sanoittaminen tekee sen näkyväksi eikä jää yksin yksilöiden ratkaistavaksi. Samalla on

Vaikuttamisen kehät työelämässä

Vaikuttamisen kehät työelämässä – mihin käytät rajallisen energiasi? Työelämän kuormitus ei synny pelkästään työn määrästä. Usein se syntyy kokemuksesta, että yritän vaikuttaa asioihin, joihin minulla ei ole todellista vaikutusvaltaa. Tämä ristiriita on yksi keskeinen uupumusta ylläpitävä tekijä. Tämä blogi on jatkoa aiempaan kirjoitukseeni ratkaisu- ja uupumiskeskeisen puheen tasapainosta työyhteisössä. Vaikuttamisen kehät on työnohjauksessa usein käyttämäni

Uupumus työelämässä: ratkaisu- vai uupumiskeskeinen puhe esihenkilötyössä?

Uupumus työelämässä: ratkaisu- vai uupumiskeskeinen puhe esihenkilötyössä? Uupumus työelämässä on noussut viime vuosina keskeiseksi puheenaiheeksi. Työkuorma, jatkuvat muutokset ja kasvavat vaatimukset näkyvät monen arjessa väsymyksenä, vetäytymisenä tai kyynistymisenä. Keskustelu on tärkeää – mutta esihenkilötyössä herää yhä useammin kysymys: ohjaako työyhteisön puhe kohti toipumista ja toimijuutta vai jäämmekö kiinni uupumuksen ympärille rakentuvaan ajatteluun? Tässä blogissa tarkastelen,