Mitä ratkaisukeskeinen työnohjaus on?
Työelämässä huomio ja keskustelu keskittyy helposti ongelmiin. Mikä ei toimi, mikä kuormittaa ja mikä pitäisi korjata. Ongelmien tunnistaminen on tärkeää, mutta joskus niiden ympärille jäädään kiertämään kehää ilman, että päästään eteenpäin. Ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa haasteita ja ongelmia tarkastellaan tavalla, joka auttaa löytämään vaihtoehtoja ja vahvistamaan toimivia käytäntöjä.
Ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa kiinnostus kohdistuu myös siihen, mikä jo toimii. Mitä kohti ollaan menossa? Mitä vahvuuksia, osaamista ja voimavaroja tilanteessa on jo olemassa? Miten seuraava askel voisi näyttää?
Johtaminen on muuttunut viime vuosina yhä vaativammaksi. Organisaatiot elävät jatkuvassa muutoksessa, päätöksiä täytyy tehdä nopeasti ja samaan aikaan pitäisi huolehtia sekä tuloksista että ihmisten hyvinvoinnista. Moni esihenkilö ja johtaja kokee, että aikaa pysähtyä ajattelemaan on liian vähän.
Ratkaisukeskeinen työnohjaus tarjoaa tähän mahdollisuuden. Se on tavoitteellista, tulevaisuuteen suuntautuvaa ja voimavaralähtöistä työn kehittämistä, jossa tarkastellaan työn haasteita, mutta etsitään samalla aktiivisesti keinoja edetä niitä kohti tavoitteita, joita työssä ja johtamisessa pidetään tärkeinä.
Työnohjaus on parhaimmillaan paikka, jossa johtaja, esihenkilö, asiantuntija tai työyhteisö voi jäsentää monimutkaisia tilanteita, kirkastaa tavoitteitaan ja vahvistaa omaa toimijuuttaan muuttuvassa työelämässä. työn haasteita ja löytämään toimivia ratkaisuja arjen tilanteisiin sekä kehittämään omia työtapoja muuttuvassa toimintaympäristössä.
Ratkaisukeskeinen työnohjaus johdon ajattelukumppanuutena
Monelle johtajalle työnohjaus toimii ennen kaikkea oman ajattelun tukena ja peilinä. Työnohjaus tarjoaa turvallisen tilan pysähtyä asioiden äärelle, testata omia ajatuksia ja tarkastella tilanteita eri näkökulmista. Työnohjauksessa on lupa olla keskeneräinen, epävarma ja etsiä vastauksia kysymyksiin, joihin ei löydy valmiita ratkaisuja. Työnohjaus on tavoitteellista työskentelyä, jonka tarkoituksena on vahvistaa omaa ajattelua, toimijuutta ja kykyä johtaa omaa työtä.
Johtamisen arkeen liittyy tilanteita, joista ei ole helppo keskustella omassa organisaatiossa. Päätöksillä on vaikutuksia ihmisiin, tiimeihin ja joskus koko organisaatioon. Siksi moni johtaja huomaa kantavansa vaikeita kysymyksiä yksin paljon pidempään kuin olisi tarpeen.
Työnohjaajana en tuo valmiita vastauksia enkä kerro, mitä pitäisi tehdä. Sen sijaan autan johtoa, esihenkilöitä ja tiimejä jäsentämään tilannetta niin, että ratkaisut löytyvät heidän omasta toimintaympäristöstään.
Ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa pysähdytään tarkastelemaan työtä, johtamista ja työarkea uudesta näkökulmasta. Työnohjauksen tavoitteena voi olla esimerkiksi oman työn kuormittavuuden vähentäminen, tuki päätöksentekoon, ristiriitatilanteiden johtaminen, muutosten läpivieminen tai oman johtamisidentiteetin vahvistaminen.
Työnohjaus mielletään usein pitkiksi, jopa vuosia kestäviksi prosesseiksi. Monelle johtajalle tai esihenkilölle työnohjaaja toimii pitkäaikaisena ajattelukumppanina, jonka kanssa työskentely on osa ammatillista kehittymistä ja johtamistyön tukea.
Ratkaisukeskeinen työnohjaus sopii kuitenkin hyvin myös lyhyempään työskentelyyn. Joskus tavoitteena on ratkaista jokin rajattu ja ajankohtainen kysymys, löytää uusia näkökulmia haastavaan tilanteeseen tai tehdä päätös, joka on jäänyt odottamaan. Tällöin jo muutama työnohjauskerta voi riittää.
Käytän tällaisesta työskentelystä nimitystä täsmätyönohjaus. Sen tavoitteena on auttaa asiakasta etenemään konkreettisessa tilanteessa nopeasti ja tavoitteellisesti ilman, että työnohjausprosessiin tarvitsee sitoutua pitkäksi aikaa.
Arjen haaste: kiire, priorisointi ja jaksaminen
Työnohjauksissa nousee toistuvasti esiin samoja teemoja: kiire, työn pirstaleisuus, jatkuvat keskeytykset ja tunne siitä, että aikaa tärkeimmille asioille ei enää löydy.
Moni esihenkilö tai asiantuntija sanoo kaipaavansa enemmän aikaa perustehtävälle, yhteiselle keskustelulle tai työn kehittämiselle. Silti arki täyttyy kiireellisistä pyynnöistä, kokouksista, keskeytyksistä ja erilaisten tulipalojen sammuttamisesta.
Väsymys ei synny pelkästään suuresta työmäärästä. Se syntyy usein siitä, että kaikesta on tullut tärkeää jonkun näkökulmasta. Asiakas tarvitsee vastauksen heti. Organisaatio odottaa tuloksia. Työkaveri tarvitsee apua. Esihenkilö pyytää raporttia. Kehittämishanke etenee. Kalenteri täyttyy.
Kun kaikki on tärkeintä, mitään ei enää pystytä priorisoimaan.
Ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa pysähdytäänkin usein pohtimaan toimijuutta. Mitkä asiat ovat oikeasti omalla vastuullani? Mihin voin vaikuttaa? Mitä voin siirtää, delegoida tai jättää tekemättä? Joskus tärkein oivallus ei ole uuden toimintatavan löytäminen vaan lupa lopettaa jotain.
Usein kysyttyä ratkaisukeskeisestä työnohjauksesta
Ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa huomio suunnataan ongelmien lisäksi siihen, mikä jo toimii ja miten tilanteessa voidaan edetä eteenpäin. Mukana on vahva tavoitteellisuus, ohjattavan omien vahvuuksien hyödyntäminen ja tulevaisuuteen katsominen. Vaikeitakin asioita käsitellään, mutta niiden äärelle ei jäädä tarpeettoman pitkäksi aikaa. Tavoitteena on löytää uusia näkökulmia, vahvistaa toimijuutta ja rakentaa konkreettisia seuraavia askelia.
Ratkaisukeskeinen työnohjaus sopii johtajille, esihenkilöille, asiantuntijoille ja työyhteisöille. Työnohjaus on hyödyllistä erityisesti silloin, kun työssä kohdataan muutoksia, ristiriitoja, kuormitusta tai tilanteita, joihin ei löydy valmiita vastauksia. Työnohjaus tukee sekä yksilön ammatillista kasvua että työyhteisön toimivuutta.
Työnohjaus kannattaa aloittaa silloin, kun huomaat palaavasi samoihin kysymyksiin viikosta toiseen ilman, että tilanne etenee. Työnohjaus voi auttaa esimerkiksi kuormittavissa muutostilanteissa, haastavissa vuorovaikutustilanteissa, päätöksenteon tukena tai silloin, kun oma työ tuntuu menettäneen suuntansa. Työnohjausta ei tarvitse odottaa kriisitilanteeseen asti.
Työnohjaajana ajattelen tietenkin, että työnohjaus voisi olla kaikille joko työyhteisön yhteistä laatuaikaa tai yksilön me-timea. Hetki, jolloin pysähdytään niiden asioiden äärelle, jotka ovat tärkeitä mutta jäävät helposti arjen kiireiden jalkoihin.
Kyllä voi. Vaikka työnohjaus mielletään usein pitkäkestoiseksi työskentelyksi, ratkaisukeskeinen työnohjaus soveltuu hyvin myös lyhyisiin ja rajattuihin tilanteisiin. Joskus jo muutama tapaaminen riittää selkeyttämään tilannetta, löytämään uusia näkökulmia tai tekemään päätöksen, joka on jäänyt odottamaan. Tätä kutsun täsmätyönohjaukseksi.
Työnohjaus tarjoaa johtajalle ja esihenkilölle paikan pysähtyä ajattelemaan. Johtamistyössä harvoin puuttuu tieto – useammin puuttuu aika jäsentää monimutkaisia tilanteita. Työnohjaus auttaa tarkastelemaan omaa johtamista, selkeyttämään tavoitteita, käsittelemään ristiriitoja ja vahvistamaan päätöksentekoa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Työyhteisön työnohjaus puolestaan tarjoaa johtajalle näköalapaikan työyhteisön työarkeen, ajatuksiin, tunteisiin, toiveisiin ja yhteistyöhön.
Kyllä. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella tilannetta turvallisesti eri näkökulmista ja löytää keinoja edetä eteenpäin. Ristiriidoissa työnohjaus auttaa ymmärtämään tilanteen taustalla olevia ilmiöitä, vahvistamaan vuorovaikutusta ja löytämään rakentavia toimintatapoja. Muutostilanteissa työnohjaus tukee sekä johtoa että henkilöstöä epävarmuuden, kuormituksen ja uusien toimintatapojen käsittelyssä.
Jos työpaikalla on kärjistynyt konflikti, saattaa työyhteisösovittelu olla työnohjausta oikea-aikaisempi menetelmä.
👤 Olen Kristina Lamberg – työyhteisöjen ja esihenkilötyön kehittäjä
Työnohjaajana ja johtamisen sparraajana autan esihenkilöitä ja työyhteisöjä jäsentämään ristiriitoja, selkeyttämään suuntaa ja rakentamaan toimivaa yhteistyötä. 👉 Lue myös muita työnohjaukseen liittyviä blogikirjoituksiani.