Lähijohtaja elää arjessa, jossa odotukset tulevat monesta eri suunnasta. Ylhäältä odotetaan tuloksia, muutoksen läpivientiä ja raportointia. Alhaalta tukea, tasapuolisuutta ja läsnäoloa. Ulkoisilta ja sisäisiltä yhteistyökumppaneiltakin tulee useita saman aikaisia vaatimuksia. Kaikkien vaatimusten keskellä pitäisi huolehtia sujuvasta arjesta, aikatauluista, resursseista ja henkilöstökysymyksistä.

Harva lähijohtaja kokee, että työssä olisi tilaa pysähtyä. Usein johtaminen tapahtuu reagoimalla, seuraava asia odottaa jo ennen kuin edellinen on ehtinyt asettua. Kaikkia muutoksia ei edes ehdi tehdä ennen kuin ne taas muuttuvat.

Kuormitus ei täten synny yhdestä asiasta, vaan kokonaisuudesta.

”Kyllä minä pärjään”-ajattelu kostautuu. Moni esihenkilö sinnittelee pitkään yksin. Kuormitus ei näy heti, mutta alkaa hiljalleen ohjata reagointia, päätöksiä ja vuorovaikutusta. Kuormituksen saattaa huomata vasta kun huomaa olevansa väsynyt, ärtynyt tai haluton tekemään pienempiäkään päätöksiä.

Työnohjaus ei lisää tekemistä vaan tukee ajattelua. Työnohjaus ei ole suorituksen tehostamista vaan ajattelun helpottamista. Esihenkilön työnohjaus tarjoaa pysähtymisen paikan: missä olen, mihin vaikutan ja mihin en? Ajattelu kirkastuu ja antaa aikaa vetää happea ennen toimintaa. Työnohjauksessa voi turvallisin mielin pohtia ja jäsentää omaa rooliaan, toiveitaan ja päätöksiään. Usein jo se, että asioita saa sanoittaa ääneen, keventää kuormitusta ja selkeyttää suuntaa.

Milloin esihenkilö tarvitsee työnohjausta? Esihenkilö hyötyy työnohjauksesta silloin, kun työn kuormitus kasvaa, päätöksenteko tuntuu raskaalta tai vastuu kasaantuu tavalla, josta ei ole luontevaa puhua omassa työyhteisössä. Työnohjaukseen kannattaa hakeutua jo ennen kuormittumisen tunteita, koska työnohjaus voi yhtähyvin olla sävyltään positiivista ja hyvää vahvistavaa sekä oman johtamistyön systemaattista kehittämistä kuormituksen sijaan.

Ratkaisukeskeinen työnohjaus lähtee siitä, että huomio ei jää pelkästään kuormittaviin tilanteisiin tai ongelmien syihin. Sen ytimessä on ajattelun selkeyttäminen: mitä tässä tilanteessa on mahdollista tehdä, mihin kannattaa keskittyä ja mikä jo toimii.

Esihenkilön ratkaisukeskeinen työnohjaus tarkoittaa tilaa, jossa arjen haasteita tarkastellaan eteenpäin suuntautuen. Kyse ei ole nopeista vastauksista tai valmiista ohjeista, vaan siitä, että esihenkilö löytää itse toimivia näkökulmia ja vaihtoehtoja omaan johtamistyöhönsä.

Ratkaisukeskeisyys tekee työnohjauksesta erityisen toimivan silloin, kun kuormitus syntyy monen samanaikaisen vaatimuksen keskellä. Ajattelu kevenee, kun fokus siirtyy hallittaviin asioihin ja konkreettisiin seuraaviin askeliin.

Vaikka lähijohtajan ja ylimmän johdon roolit eroavat toisistaan, kuormituksen perusmekanismit ovat usein samankaltaisia. Vastuu, päätöksenteon paine ja rajalliset vaikutusmahdollisuudet kuormittavat eri tasoilla eri tavoin.

Siksi myös johdon työnohjaus rakentuu pitkälti samoille periaatteille kuin lähijohtajan työnohjaus: tilalle, jossa ajattelua voi jäsentää ennen toimimista. Ero ei ole tarpeessa pysähtyä, vaan siinä, millaisia kysymyksiä ja vastuita tarkastellaan.

Tämä tekee työnohjauksesta johdonmukaisen ja luontevan tuen koko organisaation johtamisketjussa.

Haluatko keskustella lisää johtajien työnohjauksesta?
Jos teema tuntuu ajankohtaiselta, ota yhteyttä. Keskustellaan siitä, millainen kokonaisuus tukisi teidän arkeanne.👉 Ota yhteyttä ja varaa keskusteluaika