Mitä on työnohjaus? Työn kehittämiseen on tarjolla monenlaisia menetelmiä ja palveluita ja minulta usein kysytäänkin, miten työnohjaus eroaa muista palveluista.

Työnohjaus tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden käsitellä työhön liittyviä haasteita, kehittää ammatillista osaamistaan ja lisätä työhyvinvointiaan koulutetun työnohjaajan kanssa. Työnohjauksessa pohditaan erilaisia työhön liittyviä tilanteita ja etsitään uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Työnohjauksessa reflektoidaan omaa toimintaa ja ajattelua sekä niiden vaikutusta työssä.

Työnohjaus auttaa ehkäisemään työuupumusta, parantamaan työilmapiiriä ja lisäämään työntekijöiden motivaatiota ja sitoutuneisuutta työhönsä

Mihin työnohjausta tarvitaan?

Työnohjaus tarjoaa monipuolisen ja tehokkaan tukimuodon työelämän eri tilanteisiin, joka edistää sekä yksilön että organisaation hyvinvointia ja menestystä.

Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden pohtia omaa työskentelyä, tunnistaa vahvuuksia ja kehityskohteita sekä oppia uusia työskentelytapoja ja menetelmiä. Työnohjauksessa voi turvallisesti purkaa tunteita, pohtia työssä esiin tulleita vaikeita tilanteita ja löytää keinoja työssä jaksamiseen. Työnohjauksella voidaan tukea työntekijän siirtymistä uuteen rooliin tai tehtävään organisaatiossa.

Työyhteisön työnohjaus edistää työyhteisön toimivuutta ja vuorovaikutusta tarjoamalla mahdollisuuden käsitellä työyhteisön sisäisiä konflikteja, parantaa viestintää ja lisätä yhteistyötä eri tiimien välillä.

Miten työnohjaus auttaa työyhteisöä?

Työnohjaus auttaa tiimiä ja kehittämään tiimin toimintaa ja kulttuuria. Työnohjaus myös mahdollistaa kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamista, mikä edistää yhteistä oppimista.

Työnohjaajan kanssa tiimit oppivat kommunikoimaan avoimesti, ratkaisemaan konflikteja rakentavasti ja luomaan myönteisiä työsuhteita. Tämä parantaa työilmapiiriä. Vuorovaikutustaidoista mm. kuuntelu ja empatia saa vahvistusta tiimin työnohjauksessa. Parantunut kommunikointi ja vuorovaikutus lisää ymmärrystä eri näkökulmista edistäen tiimityötä.

Tarvitseeko tiimini työnohjausta vai sovittelua?

Kriisityönohjaus

Nopealla aikataululla järjestettävää kriisityönohjausta tarjotaan työntekijöille, esihenkilöille ja tiimeille äkillisessä ja erittäin kuormittavassa tilanteessa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi suuret onnettomuudet, vakavat väkivaltatilanteet töissä, asiakkaan tai työkaverin äkillinen kuolema tms. Kriisityönohjaus auttaa jäsentämään tilannetta, purkamaan tunteita ja löytämään keinoja kuormituksen hallintaan.  Tavoitteena on, että työntekijät voivat jatkaa tehtävissään mahdollisimman hyvinvoivina ja toimintakykyisinä.

Tilannetyönohjaus

Lyhytkestoisessa tilannetyönohjauksessa puolestaan keskitytään akuutteihin, ajankohtaisiin haasteisiin tai tilanteisiin tiimin tai yksittäisen työntekijän työssä. Tällöin työnohjaus tarjoaa tukea ja ohjausta juuri käsillä olevien ongelmien ratkaisemiseksi, auttaen työntekijöitä reflektoimaan toimintatapojaan ja kehittämään toimintaa tilanteen vaatimalla tavalla. Tilannetyönohjauksessa keskitytään nopeaan reagointiin ja konkreettisiin ratkaisuihin.

Työyhteisösovittelu

Työyhteisösovittelussa ratkaistaan ristiriitoja ja konflikteja työpaikalla, näitä voi olla erilaiset ristiriidat kahden tai useamman työntekijän välillä, häirintä ja epäasiallinen kohtelu. Sovittelun tavoitteena on parantaa työilmapiiriä, palauttaa luottamus ja edistää yhteistyötä eri näkökulmat hyväksyvän keskustelun kautta. Sovittelu auttaa ehkäisemään konflikteista johtuvia pidempiä ongelmia, kuten työhyvinvoinnin heikkenemistä ja tuottavuuden laskua. Sovittelu on määrämuotoinen prosessi, johon osallistuminen on pakollista työnantajan määräämänä.  Sovittelu ei poista työnantajan vastuuta konfliktitilanteesta.

Työyhteisön työnohjaus

Aina ei tarvitse odotella tilanteen eskaloitumista. Pidempikestoinen työyhteisön työnohjaus mahdollistaa työn ja työyhteisön toiminnan kehittämisen ennakoivasti. Työnohjauksella edistetään työyhteisön hyvinvointia, parantaa yhteistyötä ja kommunikaatiota sekä ratkaistaan työhön liittyviä haasteita. Prosessi voi sisältää keskusteluja työrooleista, työilmapiiristä, työprosesseista ja tavoitteista. Työyhteisön työnohjaus vahvistaa yhteistä ymmärrystä ja tukee sekä yksilöiden että koko työyhteisön kehittymistä.

Kuinka valita oikea työnohjaaja?

Työnohjaajan valitseminen organisaatiolle tai yksilölle on tärkeä päätös, joka vaikuttaa työnohjausprosessin onnistumiseen ja tuloksiin. Tässä muutamia vinkkejä oikean työnohjaajan valitsemiseen:

Varmista, että työnohjaajalla on työnohjaajakoulutus ja pätevyys sekä riittävä kokemus ihmisten kanssa työskentelystä.

Voit valita työnohjaajan, joka on erikoistunut tarvettasi vastaaviin teemoihin. On hyvä kuitenkin muistaa, että oman alan ulkopuolelta tuleva työnohjaaja voi myös tarjota uusia näkökulmia työhösi.

Valitse työnohjaaja, jonka kanssa koet voivasi muodostaa luottamuksellisen suhteen.

Työnohjaajalta kannattaa pyytää suosituksia ja referenssejä. Voit myös kysyä suosituksia kollegoilta, ystäviltä tai muilta ammattilaisilta, jotka ovat käyttäneet kyseistä työnohjaajaa aiemmin.

Mitä tapahtuu työnohjausprosessin aikana ja kuinka kauan se yleensä kestää?

Työnohjausprosessin kesto voi vaihdella muutamasta tapaamisesta useisiin kuukausiin tai jopa vuosiin riippuen ohjattavan tarpeista ja resursseista. Työnohjaustapaamiset pidetään säännöllisin väliajoin esimerkiksi kerran kuukaudessa.

Työnohjausprosessi alkaa alkukartoituksella, jossa työnohjaaja ja ohjattava(t) määrittelevät työnohjauksen tavoitteet, odotukset ja tarpeet. Tässä vaiheessa voidaan myös käydä läpi työyhteisön tilanne, haasteet ja vahvuudet.

Työnohjausprosessin aikana seurataan ja arvioidaan työnohjauksen hyötyjä, saavutettuja tavoitteita ja tarvittavia muutoksia.

Työnohjausprosessi päättyy, kun asetetut tavoitteet on saavutettu tai kun sovittu työnohjausjakso päättyy. Päätösvaiheessa voidaan tehdä yhteenveto saavutetuista tuloksista, arvioida prosessin onnistumista ja suunnitella mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

Millaisia menetelmiä ja lähestymistapoja käytetään työnohjauksessa?

Työnohjauksessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja lähestymistapoja, jotka voivat vaihdella työnohjauksen tavoitteista, osallistujien tarpeista ja työympäristöstä riippuen. Ammattitaitoinen työnohjaaja on hyvin joustava ja mukautuu erilaisten tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Hyvä työnohjaaja valitsee sopivat menetelmät ja lähestymistavat kunkin tilanteen ja asiakkaan mukaan.

Työnohjaus perustuu usein keskusteluihin, joissa työnohjaaja auttaa ohjattavia reflektoimaan omaa toimintaansa sekä löytämään uusia näkökulmia ja ratkaisuja omaan työhönsä: Työnohjaus tukee myös omien voimavarojen tunnistamista ja hyödyntämistä.

Työnohjaus voi sisältää case- eli tapausten käsittelyä, jossa työnohjattavat voivat käsitellä konkreettisia työhön liittyviä tilanteita ja ongelmia. Case-työskentely auttaa työntekijöitä soveltamaan oppimiaan taitoja ja menetelmiä käytännön työelämässä.

Toisinaan työnohjaus sisältää erilaisia käytännön harjoituksia. Harjoitukset kehittävät vuorovaikutusta, konfliktinratkaisukykyä ja muita työelämässä tarvittavia taitoja.

Työnohjaaja voi suositella ohjattaville kirjallisuutta ja materiaaleja, jotka liittyvät työssä esiin tulleisiin teemoihin ja haasteisiin.

Kuinka paljon työnohjaus yleensä maksaa ja mitkä ovat sen kustannukset suhteessa hyötyihin?

Työnohjauksen hinta riippuu työnohjaajan kokemuksesta ja pätevyydestä, työnohjauksen kestosta ja tiheydestä, sekä siitä, tarjotaanko työnohjausta yksilöille vai ryhmille. Hinta vaihtelee myös alueellisesti ja alakohtaisesti.

Työnohjauksen kustannukset voivat aluksi tuntua korkeilta, mutta työnohjaus tulee nähdä investointina organisaation tai yksilön hyvinvointiin ja tehokkuuteen.

👤 Olen Kristina Lamberg – työyhteisöjen ja esihenkilötyön kehittäjä
Työnohjaajana ja johtamisen sparraajana autan esihenkilöitä ja työyhteisöjä jäsentämään ristiriitoja, selkeyttämään suuntaa ja rakentamaan toimivaa yhteistyötä. 👉 Lue myös muita työnohjaukseen liittyviä blogikirjoituksiani.